Salon Kokoomusnaiset ry 1919 - 2019

Salon Kokoomusnaiset ry 100 vuotta 


(Lyhennelmä Ritva Paulinin 80 v. juhlapuheesta - julkaistu 13.3.1999 Uusi Salo-lehdessä 1/99)

Tammikuun 29. päivänä vuonna 1919 pidettiin Salon VPK:n talossa kokous, jossa oli läsnä noin 40 naista. Rouvien Hanna Kallion ja Augusta Havun toimesta oli Kansallista Kokoomusta kannattavia naisia kutsuttu kokoukseen keskustelemaan ja päättämään naisten yhdistyksen perustamisesta paikkakunnalle. Vilkkaan keskustelun päätteeksi tilaisuudessa perustettiinkin Kansallisen Kokoomuksen Naiset, Salon järjestö, joka rekisteröitiin viisi vuotta myöhemmin eli 17.9.1924.
 
     Ensimmäiseksi johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin opettaja Hanna Kallio, varapuheenjohtajaksi rouva Augusta Havu, sihteeriksi pankkivirkailija Katri Tamminen ja rahastonhoitajaksi neiti Rauha Merikallio. 

     Käytettävissä olleiden lähteiden perusteella on voitu todeta, että toiminta oli alunalkaen säännöllistä. Kokoontumistilaisuuksissa, joite pidettiin jäsenten kodeissa, oli arvokkaita esitelmiä ja taiteellisia esityksiä sekä eri aloilta ajankohtaisia keskusteluja. Yhdistys julkaisi omaa "Tuike" -nimistä jäsenlehteä. 

     Alkuaikoina yhdistys järjesti vuosittain, usein yhdessä kansallisseuran kanssa, mm. Snellman-juhlan, Kalevala-juhlan sekä muita merkittäviä tilaisuuksia. Lisäksi vietettiin arvokasohjelmaisia kirjallisuus- ja Kivi-iltoja. Kulttuuri oli siten vahvasti painotettuna yhdistyksen ohjelmassa. Erityistä huomiota sai osakseen se, että naisten juhlat olivat todella huolella valmistellut ja ohjelma olis korkeatasoista. Taiteellisten esitysten lisäksi juhlissa esiintyivät silloiset tunnetut puhujat, kuten Eveliina Alakulju, Fanni Luukkonen, Alli Kallioniemi, Elli Hiidenheimo, Paavo Virkkunen sekä monet muut. 

     Vuodelta 1929 löytyy pöytäkirjamaininta siitä, että päätettiin lähettää edustaja Turkuun huliganismin vastustamiskokoukseen. 

     Salon kokoomuksen naiset ry:n toiminnassa ovat heijastuneet yhteiskunnan kulloisetkin trendit ja painopisteet. Tasa-arvolain myötä lisääntyivät naisten mahdollisuudet toimia entistä laajemmin yhteiskunnan eri sektoreilla, mm. lautakunnissa. Naiset ovat vakiinnuttaneet asemiaan yhteiskunnan toiminnassa, joskin vielä korkeimmilla johtopaikoilla naisten osuus on vähäinen. 

Lyhennelmä Ritva Paulinin juhlapuheesta. 
 


 

Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan koko ihmiskunnan kysymys


Kirjoittanut Kokoomusnaiset 19.3.2018.

Naisten asema oli vielä 1800-luvulla miehille alisteinen ja avioliittolain mukaan nainen oli aviomiehensä edusmiehisyyden alainen. Lain mukaan aviovaimo ei saanut hallita omaisuuttaan eikä naisille ollut juurikaan tarjolla koulutus- tai uramahdollisuuksia. Tuolloin ajateltiin, että tyttöjen rooli tulevaisuudessa oli äidin rooli eikä koulutukselle siten ollut tarvetta. Naisten ammatteina olivat lähinnä opetus- ja hoiva-alan työt, mutta nekin katsottiin sopivan ensisijaisesti naimattomille naisille. Kuitenkin naisten oikeudet ja feminismi alkoivat nousta hiljalleen esiin ja naisliikkeitä alkoi syntyä. Muutamista itsellisistä, yhteiskunnallisesti ja poliittisesti näkyvistä naisista tuli esikuvia naisliikkeen kannattajille mm. Alexandra Gripenberg ja Hilda Käkikoski. Oikeistolaiset naiset eivät olleet tyytyväisiä naisen asemaan yhteiskunnassa eikä politiikassa. Vaikka oikeistolaiset naiset halusivat edistää naisen asemaa, he eivät kuitenkaan olleet valmiita luopumaan perinteistä. 

Naisten yksi merkittävimmistä saavutuksista oli äänioikeuden saaminen naisille vuonna 1906. Suomen naiset käyttivät tuolloin ensimmäisinä maailmassa täysimittaisesti äänioikeuttaan ja vaalikelpoisuuttaan. Naisten äänioikeus oli noussut esiin kansallismielisten naisten keskusteluissa ja toiminnassa jo 1800-luvun loppupuolella. Vuonna 1884 Minna Canth ja tuolloin perustettu Suomen Naisyhdistys olivat vaatineet ainakin osalle naisille äänioikeutta. Äänioikeus on ollut esille valtiopäivillä myös vuosina 1897 ja 1904-1905. Äänioikeutta vaadittiin ensin vain koulutetuille ja varakkaille naisille mikä ei sinänsä ollut yllättävää, koska tuolloin äänioikeus oli vastaavilla miehillä. Äänioikeuden laajentamista epäröitiin ja tuon ajan ajatuksena oli, että valtiollisten oikeuksien käyttämiseen tulisi kypsyä. Suurlakko vahvisti yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden Suomen kansalaisille ja siten myös naisille vuonna 1905-1906.

Kansallisen Kokoomuspuolueen perustamisen jälkeen puolueen naiset kokoontuivat miettimään naisten toiminnan järjestämistä ja 3.2.1919 vahvistettiin Kansallisen Kokoomuspuolueen Naisvaliokunnan säännöt ja järjestölle valittiin hallitus. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Aina Kaila. Vuoden lopussa järjestöllä oli 15 paikallisyhdistystä. Järjestön tarkoitus oli herättää ja elvyttää naisten yhteiskunnallista ja valtiollista harrastusta sekä liittää jäsenet yhteistoimintaan puolueen tarkoitusperien edistämiseksi. Järjestö muutti nimensä vuonna 1925 Kansallisen Kokoomuspuolueen Naisjärjestöjen liitoksi ja myöhemmin vuonna 1951 nimi rekisteröitiin Kokoomuksen Naisten Liitoksi.

Kokoomusnaisten perusarvot ovat säilyneet muuttumattomina: Kokoomusnaisille tärkeintä ovat aina olleet, lapset, perhe ja naisten asema. Kaikki ne poliittiset päätökset, jotka sivuavat ihmisten tavallista arkea. Suomessa on ollut edelläkävijyyttä ja inspiroivia esikuvia tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistämisessä. Minna Canthin ja tasa-arvon päivä muistuttaa meitä jatkamaan työtä innoittavien esimerkkien tiellä, mahdollisuuksien tasa-arvon puolesta.

Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan koko ihmiskunnan kysymys, totesi Minna Canth jo aikoinaan. Tasa-arvo on meidän kaikkien asia vuoden jokaisena päivänä! 

 

WIlhelmiina Kukkamo

Kokoomusnaisten juhlavuositoimikunnan vetäjä ja Kokoomusnaisten varapuheenjohtaja
 

Kokoomuksen Naisten Liitto täyttää 100 vuotta vuonna 2019. Juhlavuoden kunniaksi Kokoomusnaiset käyvät läpi Suomineidon taivalta 100 vuoden ajalta nostaen esiin naisen asemaa yhteiskunnassa sekä naisille poliittisesti merkittäviä saavutuksia. Suomineidon taival kuvastaa rohkeutta, sitkeyttä, rakkautta ja edelläkävijyyttä, jolla tätä maata on pidetty pystyssä sotien ja rauhan aikana. 

Vuodesta 2019 on tulossa Salon Kokoomusnaisille juhlavuosi


Vuonna 1919 perustettiin yhdistys Salon Kansalliset Naiset ry.

Nimi säilyi samana aina 70-luvun puoliväliin, jolloin se muutettiin
Salon Kokoomuksen Naiset ry:ksi.

Valtakunnallisten sääntömuutosten myötä vuonna 2008 nimi
muutettiin nykyiseksi Salon Kokoomusnaiset ry:ksi.